|
|
|
Nanortallip atuarfia:
Saqqaa:
Ilinniartitsisut / sulisullu:
Nanortallip atuarfeqarfiata
immikkoortortaqarfia:
Ukiup ingerlanerani pisartut:
Atuakkanik atorniartarfik:
Ukioq
atuarfiusoq:
Paasissutissat nalinginnaasut:
Assit:
Nutaarsiassat:
Atorfininniarluni qinnuteqaat:
|
|
Nanortallip Atuarfiani ukiup ingerlanerani pisartut
Lejrskole:
Ukiup atuarfiusup aallartilaarnerani atuartut 2. klassit, 5. klassit
9. klassillu lejrskolertinneqartarput. Lejrskolerput nutaamik
taarserneqarpoq. Ukioq tulluani 2010-mi atulerneqartussaq. Tasermiut
kangerluanni pinngortitami kusanaqisumi, orpeqarfiup alutornaqisup eqqannguani sermersuarmullu
ungasinngitsumi Nuugaarsummi qaarsittaani taasagaani inissisimavoq. Lejrskolep eqqaa aalisarfissaqqissuuvoq.
Lejrskolertarneq atuartut assut nuannarisarpaat klassimilu
inooqatigiinnermut sunniuteqarluartarluni, pinngortitarlu
tikivillugu misigisaqarfiusarluni.
Roskilde-liartarneq:
Kalaallit Nunaanni illoqarfiit amerlanerit assigalugit Nanortalik
illoqarfimmik ikinnguteqarpoq, Roskilde. Ukiut tamaasa 8.
klassinngortussat Roskildeliartarput ilinniartitsisunik ilalerlutik,
privatimik inissinneqartarlutik sapaatit akunneri pingasuni.
Tappavaniinneranni pissanganartunik arlaqaqisunik
aaqqissuussisoqartarpoq, soorlu kulturimut tunngasut,
aliikkusersornermut tunngasut pinngortitamullu tunngasunik.
Danmarkimiinnerminni meeqqat ulluni 3-ni lejrskolemiitinneqartarput.
Roskildemiittarneq upernaakkut ingerlanneqarajuttarpoq. Ukioq
allortarlugu septembarimi Roskildemiit uagutsinnut tikeraartoqarpoq,
atuartut 20-t tikittarput makitsinikkut angalasussanngortitaasimasut.
Atuartut Danmarkiliarnissaminnut assut qilanaartarput, immaqami
aatsaat misilittarpaat kisimiillutik aallarneq taamaakkaluartoq
klasseqatiminnik angalaqateqarlutik Nanortalimmiit ungasissorsuarmut
misigisassarpassuarnut.
Illu Ammasoq:
Roskildemut angalasarnerup ilaa Illu Ammasoq-mi aningaasanik
katersinikkut matussuserneqartarpoq, tamannalu februaarimi pisarluni.
Atuartut ilinniartitsisutik ikiortigalugit pilersaarusiortarput
sammisassanik assigiinngitsunik, tamakkulu angajoqqaanut
illoqarfimmiunullumi tamanut neqeroorutigineqartarput ualikkut
unnukkullu. Sammisassat ukiumiit ukiumut allanngorartarput,
ornigarluarneqartaqisullu ilagaat kaffinik, tiinik nerisassanillu
sassaallertarfiit. Aaqqissuussinermi meeqqanit mikinerniit
inersimasunut sammisassaqartinneqartarput.
|
|
